Viime päivinä on Turun Sanomissa kirjoitettu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta SDP:n otettua sen tavoitteekseen ensi hallituskaudella, mikäli olemme hallituspuolue. Viime joulukuussa jätin valtuustoaloitteen Turussa maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisen selvittämisestä ja käynnistämisestä. Turun SDP:n tavoite on, että osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirrytään Turussa mahdollisimman pian.

Turun Sanomat uutisoi 7.2 Kuntaliiton laskelmista, joiden mukaan maksuton varhaiskasvatus maksaisi 100 miljoonaa per ikäluokka. On totta, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaan maksuttomaksi muuttaminen vaatisi maamme (seuraavalta) hallitukselta päätöksen sekä siihen liittyvän jonkinlaisen siirtymäajan, jotta tila- ja työvoimatarpeen kasvuun kyettäisiin myös vastaamaan hallitusti. Samalla olisi luontevaa uudistaa perhevapaajärjestelmää.

Kuntatasolla voimme edetä jo asteittain ennen valtakunnallisia päätöksiä. Laki määrittää varhaiskasvatukseksi neljä tuntia päivässä, ja esimerkiksi Turku voisi jo vuodesta 2018 alkaen tarjota neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta esimerkiksi viisivuotiaille, ja edetä sen jälkeen vuosittain yhden ikäluokan verran. Varhaiskasvatuksen lisäksi tarvittavasta päivähoidosta voitaisiin yhä periä maksu.

Turku kerää vuosittain asiakasmaksuja varhaiskasvatuksesta 11,3 miljoonaa. Kun lasketaan kustannuksiksi alentuneet asiakasmaksut sekä henkilöstön ja tilojen lisäämisestä aiheutuvat kustannukset, on kyseessä melko suuri investointi, mutta täysin realistinen erityisesti vaiheittain toteutettuna.

Varhaiskasvatukseen osallistumisen on todettu olevan suurin yksittäinen ennaltaehkäisevä tekijä myöhemmille oppimisvaikeuksille ja siitä on todettu olevan suurempi hyöty kuin mistään muusta myöhemmästä koulutuksesta. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa parhaiten eri lähtökohdista elämään ponnistavien lasten eroja. Siksi varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta aivan samoin kuin on esi- ja perusopetuskin ja tasa-arvoinen oikeus samanlaisena kaikille lapsille, olivatpa hänen vanhempansa sitten rikkaita, pieni- tai keskituloisia.

Suomessa tilanne on sikäli huolestuttava, että lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa ja selvästi OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Samaan aikaan Suomessa työllisyysaste on alhainen, ja suuri syy tähän on 30-40 vuotiaiden naisten pieni työllisyysaste. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut aiheuttavat liian usein kannustinloukun, josta on haittaa niin lapsille kuin kansantaloudellekin. Aivan vähäinen ei ole myöskään asiakasmaksujen vaikutus ostovoimaan. Maksuton päivähoito ja varhaiskasvatus olisikin varsinainen ”win-win”. Kaikki voittavat.