Aluevaaleissa olemme hyvinvointivaltiomme ytimessä, hyvinvointimme kannalta keskeisten palvelujen ja niiden tulevaisuuden äärellä. Päätämme samalla siitä, miten saamme vahvistettua hyvinvointipalvelujamme, jotta selviämme tulevien vuosien haasteista, kuten väestön ikääntymisestä ja henkilöstöpulasta. Tarvitsemme ennen kaikkea tehokasta hallintoa, uusia toimintatapoja ja ongelmien ehkäisyä ennalta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta alkaen. Muutos on valtavan suuri ja historiallinen. Uusia hyvinvointialueita päästään rakentamaan osin puhtaalta pöydältä ja tässä piilee suuri mahdollisuus tehdä uutta, parempaa ja toimivampaa. Samalla on varmistettava, että se mikä jo jossain toimii hyvin ei saa sote-uudistuksessa vaarantua, mutta kaikki missä on parannettavaa, on laitettava nyt kuntoon.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluita on vahvistettava. Ennaltaehkäisy on kaiken perusta – varhaista tukea on saatava matalalla kynnyksellä heti kun sitä tarvitsee. Neuvolapalvelut on turvattava laadukkaina lähipalveluina. Koulujen oppilashuollon ja psykologipalvelujen on oltava saatavissa nopeasti ja siellä missä lapsetkin ovat – siis kouluissa.
Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava.

On inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä, jos hoitoa ei saa ajoissa. Jonot on purettava ja hoitotakuu toteutettava. Tulevina vuosina on myös maksettava koronakriisin aiheuttama hyvinvointivelka – ennen kuin se kasvaa holtittomasti korkoa.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kenenkään ei pidä pelätä ikääntymistä. Uusilla hyvinvointialueilla jokaiselle apua tarvitsevalle ikäihmiselle on taattava riittävä ja monipuolinen tuki kotona asumiseen ja tarvittaessa paikka palveluasumisen yksiköstä.  

Lisäksi pelastustoimen ja sopimuspalokuntien resurssit ja toimintaedellytykset on turvattava. Apua on saatava nopeasti, kun hätä on suurin.