Turun kaupunki on mylläämässä päiväkotiverkkoaan ja lakkauttamassa 15 kaupungin omaa päiväkotia. Suurimmassa osassa lakkautettavia kohteita tilalle otetaan yksityinen yritys pyörittämään samaa toimintaa. Taustalla on alkusyksystä valtuustossa hyväksytyn uudistamisohjelman kirjaus, jonka mukaan säästöjä etsitään siirtämällä 500 päivähoitopaikka kaupungin omasta tuotannosta palvelusetelipaikoiksi. Tähän kirjaukseen liitettiin kuitenkin Sdp:n vaatimuksesta ehto, jonka mukaan ennen kuin yhtäkään paikkaa siirretään, selvitetään viimeinkin onko tosiaan yksityisessä ja kunnallisessa varhaiskasvatuksessa kustannuseroa.

Mitään kustannusselvityksiä ei ole tehty, siis sellaisia joissa aidosti ja oikeasti olisi pureuduttu mahdolliseen ongelmaan. Onhan jo maalaisjärjellä ajateltuna selvää, että palvelu jolla joku voi tehdä tuottoisaa bisnestä, on mahdollista tuottaa kunnallisella puolella halvemmalla – koska voittomarginaaleja ei tarvita. Siksi varhaiskasvatuksen yksityistämisvimmalle olisi tehtävä loppu ja kuopata nykyiset suunnitelmat joille on vain oikean siiven ideologiset intressit – ei järkiperusteita.

Jo melko yleisesti keskusteluissa muistetaan, että julkinen puoli hoitaa kalliimman hoidon eli vuorohoidon ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Tämä osaltaan selittää kustannuseroa. Toisaalta yksityinen puoli herkästi käyttää henkilökunnassaan kunnallista puolta huomattavasti enemmän mm. työllistettyjä, harjoittelijoita ja opiskelijoita jolloin palkkakustannukset tulevat edullisemmiksi.

Monesti yksityisen päivähoidon tarjontaa perustellaan perheiden valinnanvapaudella. Turussa kuitenkaan ei kohta enää kaikkien tasapuolinen valinnanvapaus toteudu. Yksityisistä päiväkodeista noin puolet ottavat perheiltä suuremman maksun kuin kunnallinen päiväkoti. Erotuksen suuruus on noin 50e/kk/lapsi. Kaksilapsisessa perheessä puhutaan siis yli tuhannesta eurosta vuodessa. Kun siis jollakin alueella on pulaa päivähoitopaikoista ja ne alkavat keskittyä yksityiselle puolelle, ei voida enää puhua tasa-arvosta. Tämä välistäveto kuroo myös kiinni suurelta osin kunnallisen ja yksityisen päivähoidon kustannuseron. Yksityisellä puolella erotuksen maksaakin asiakas eli perhe. Muistaa pitää myös se, että yksityinen päiväkoti voi aina kieltäytyä ottamasta lasta asiakkaakseen. He voivat valita lapsukaiset, jotka eivät vaadi erityistä tukea tai muuta ekstraresurssia. Kunnallisella puolella ei valikoida, vaan kaikki lapset ovat samalla viivalla ja yhtä tervetulleita.

Yksi sivujuonne yksityistämisessä on kansainväliset sijoitusyhtiöt, jotka ovat haistaneet tuottoisan bisneksen jossa veronmaksajien piikki on auki. Turussa on tällä hetkellä vireillä kaksi isompaa yksityistä päiväkotihanketta, joihin palvelua tulee pyörittämään Touhula-niminen päiväkoti. Herttaisen Touhula-nimen taakse kätkeytyy Coronaria oy, jonka yhtenä isona omistajana on kansainvälinen sijoitusyhtiö. Vielä löytyy Turussakin monia pieniä yrityksiä pyörittämässä päiväkoteja, ja heitä tottavie usein tarvitaankin joustavuuden lisäämiseksi. Mutta – kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat haistaneet yhä voimakkaamman voittojen hajun, ja tästä kehityksestä pitää olla huolissaan. Haluammeko, että lapsillamme ja verorahoillamme tehdään bisnestä?