Mitä saadaan kun yhdistetään työurien pidentäminen, eläkeiän nosto ja kuntien talousahdinko? Satojen miljoonien eurojen säästömahdollisuudet niin, että voittajia ovat kaikki.

Ennaltaehkäisystä on tullut viime aikoina keskeinen asia kaikkien päättäjien huulilla. Aidosti vannotaan taas ongelmien ehkäisyyn ennalta edullisesti – ei niiden kalliiseen jälkikäteiskorjaamiseen. Miksi ei siis myös työelämässä? Tähän voisi ryhtyä niin valtio, kunnat kuin yrityksetkin.

Kunnat joutuvat maksamaan varhaiseläkemenoperusteisia maksuja ennenaikaisista eläköitymisistä. Yhteensä kunnilla tämä menoerä on yli 150 miljoonaa euroa, eli sangen suuri summa kun otetaan huomioon kuntien taloudellinen ahdinko ja jatkuvat säästöpaineet. Koska henkilöstö kunnissa ikääntyy ja suorittavaa, raskasta työtä tekee yhä useampi, ei summan oleteta ainakaan pienenevän lähivuosina, jos mitään ei asian korjaamiseksi ryhdytä aidosti tekemään. Kyse on niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin suuresta asiasta, jonka korjaamiseen olisi löydettävä ripaus tahtoa.

Eläköitymisen vähentymisen lisäksi työkyvyn ylläpito säästää myös huikeasti sairauspoissaolojen pienentymisen ja lääkäripalveluiden tarpeen vähentymisen muodossa. Sen vaikutukset näkyvät monella sektorilla, ei vain maksusuoritteissa. Todelliset hukkaan heitetyt rahat pelkästään julkisessa taloudessa lasketaan sadoissa miljoonissa. Jos taas yrityssektorilla ongelma saataisiin korjattua koko potentiaaliltaan, olisi säästö siellä vuositasolla arvioiden mukaan vähintään miljardi euroa.

Esimerkiksi erilaiset työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat aivan liian yleisiä ja olisivat helposti taltutettavissa pienillä parannuksilla työympäristössä ja tukitoimissa. Työaikojen joustoilla on iso merkitys jaksamiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämisen pitää olla kaikilla työpaikoilla asioita joihin kannustetaan. Töissä pitää myös viihtyä – ei vain suorittaa. Nämä ovat yleisesti tunnustettuja asioita, mutta käytäntö työpaikoilla usein puuttuu.

Viime keväänä julkaistiin uutinen, joka jäi ikävän vähälle huomiolle. Se koski elintarvikeyhtiö Atriaa, jonka työntekijät jäivät vuonna 2012 eläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaina, kolme vuotta vanhempina kuin vuonna 2009. Sairauspoissaolojen määrä yhtiössä putosi samalla 9 prosentista neljään. Tämä ei vaatinut mitään suuria taikatemppuja, vaan yksinkertaisesti panostusta työterveyshuoltoon, esimieskoulutukseen ja johtamisjärjestelmään. Atria oli osana suurempaa hanketta, jolla selvitettiin kuinka isot kustannukset suomalaisyrityksille koituu sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta. Tätä olisi syytä kopioida kaikilla sektoreilla.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 suomalaista ja työkyvyttömyyseläkkeellä on kaikkiaan lähes 200 000 työikäistä. Tehokkuusvaatimuksia on helppo huudella, mutta oikeanlaista tehokkuutta löytyy vain hyvinvoivilta työntekijöiltä.

Säästöjä tehtäessä on häviäjien lista yleensä pitkä. Työnhyvinvoinnilla saatavissa säästöissä kuitenkin voittavat kaikki – työntekijät, yritykset, kunnat ja koko yhteiskunta.