Turku laatii parhaillaan toista uudistamisohjelmaansa ja kamppailee synkkenevän taloustilanteensa kanssa. Uusien toimintatapojen tarve on yleisesti tunnustettu ja niiden käyttöönotolle (ja keksimiselle) alkaa olla kiire. Turun talouden osavuosikatsauksessa huomio kiinnittyykin muutamaan kohtaan, joissa uusille käytänteille olisi huutava tarve.

Sosiaali- ja terveystoimessa keskeiset syyt määrärahaylityksille ovat työmarkkinatuen kuntaosuuksien merkittävä kasvu. Turku maksaa tänä vuonna työmarkkinatuen kuntaosuuksia noin 15 miljoonaa euroa.  Työttömyysaste on noussut ja työmarkkinatuen kuntaosuuden asiakkaiden määrä ja euromääräinen muutos ovat alkuvuoden perusteella noin 16 prosenttia korkeammat kuin viime vuonna. Toinen merkittävä menoerä on huostaanottojen suuri määrä.

Tässä on kaksi valtavaa epäkohtaa joihin Turussa tulisi jatkossa tiukasti puuttua.

Talous lähti sukeltamaan pienen nousun jälkeen ja Turussa ja Turun seudulla alkoi työttömyysluvut kasvaa puolitoista vuotta sitten. Nyt nämä silloin työttömäksi joutuneet ja vaille työtä jääneet ovat olleet työttömänä 500 päivää. Tämän johdosta nyt kaupungin maksettavaksi lankeaa puolet työmarkkinatuesta.

Tätä kuluvaa vuotta on tänään jäljellä vajaat 250 päivää. Toisin sanoen, ne ihmiset, jotka ovat joutuneet työttömäksi maalis-huhtikuun vaihteessa, ovat ensi vuoden alussa olleet työttömänä 300 päivää. Maamme hallitus on linjannut, että ensi vuoden alusta työmarkkinatuen kuntaosuus lankeaa kuntien maksettavaksi jo 300 päivän jälkeen. Nyt olisi kaupungin aika valmistautua tähän vaikeaan haasteeseen. Kela ilmoittaa nämä 500 päiväiset – ja jatkossa 300 päiväiset – siinä kohtaa kun päivä numero 501 tai 301 alkaa. Ei yhtään aiemmin. Nyt olisikin otettava koppi jo kaikista niistä, jotka ovat tänä keväänä jääneet vaille työtä. Jokaiselle tulisi laatia henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. On aivan liian myöhäistä tarttua ongelmaan siinä kohtaa kun työttömyys on jo jatkunut pitkään. Työllistyminen on aina sitä vaikeampaa mitä pidempään työttömyys jatkuu.

Toinen suuri kustannuserä sosiaali- ja terveystoimessa on huostaanottojen jatkuvasti kasvava määrä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi vastikään raportin syrjäytymisen ehkäisystä, ja tuosta raportista on syytä nostaa esiin muutama keskeinen seikka, jotka olennaisesti liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Myös Turussa tulisi joissakin kustannuksissa heittää romukoppaan vuosibudjetti, ja katsoa kauemmas tulevaisuuteen. Tutkimustulosten mukaan investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat kannattavia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja lasten ja perheiden palveluihin käytetty raha tuottaa moninkertaisen tuoton.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mielestä hyvän esimerkin siitä, miten lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja voidaan tehostaa, tarjoaa Imatra. Turku voisi tästä ottaa oppia; meidän on turha keksiä pyörää uudestaan jos jossakin on hyviä toimintatapoja löydetty jo. Imatralla havaittiin, että lasten ja nuorten erityispalvelujen menot kasvoivat viime vuosikymmenen puolivälissä noin puoli miljoonaa euroa joka vuosi. Vuonna 2009 kaupunginvaltuusto päätti investoida 200 000 euroa kuuden perhetyöntekijän palkkaamiseen. Toimenpiteellä ja toimintatapojen muutoksella saatiin lastensuojelun tarvetta, kustannuksia ja asiakasmääriä alenemaan. Nyt tuo panostus on maksanut itsensä takaisin viisinkertaisesti, sillä lasten ja nuorten laitossijoitukset ovat selvästi vähentyneet.

Valtio on leikannut isolla kädellä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia. Samalla painopiste ongelmien korjaamisessa on siirtynyt ennaltaehkäisystä korjaaviin toimenpiteisiin. Kuntien on kuitenkin turha piiloutua tämän taakse, sillä ne itse voivat myös tehdä arvovalintoja siitä, mihin rahansa käyttää, ja pohtia asioita tulevaisuudessa saatavien säästöjen näkökulmasta.

Olisikin erinomaista, että Turun talouden tasapainottamisessa todella osattaisiin katsoa myös hieman kauemmas tulevaisuuteen kuin kuluvan kalenterivuoden loppuun, ja ennaltaehkäisyn ja varhaiseen tukeen panostamisen näkökulma huomioitaisiin myös niin uudistamisohjelman kuin myös ensi vuoden talousarvion suunnittelussa.