Useiden viimeaikaisten tutkimusten mukaan Turku on vaarassa jäädä jalkoihin Suomen tärkeimpien kasvukeskusten kilpajuoksussa. Vielä ei ole myöhäistä kääntää suuntaa ja nousta takaisin siihen asemaan, joka ensimmäiselle pääkaupungille kuuluu. Kaikki edellytykset ovat olemassa – nyt vain pitäisi muuttaa sanat ja suunnitelmat teoiksi ja jatkaa rohkeaa visiointia Turun tulevaisuudesta.

Turulle asema maan toiseksi tärkeimpänä kasvukeskuksena olisi luonteva, sillä kaupunki on tärkeä osa pohjoista kasvuvyöhykettä Tukholman, Helsingin ja Pietarin välissä. Tämä on etulyöntiasema jota Tampere tai Oulu ei voi meiltä viedä.
Turku sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa suurista kaupungeista viime vuonna. Lääketeollisuus kukoistaa ja meriteollisuus elää uutta nousukauttaan. Varsinais-Suomessa ja Turussa onkin havaittavissa positiivista noususuhdannetta, jota tulisi ruokkia pikaisesti entisestään. Olisi näytettävä, että Turulla on rohkeutta kehittyä ja kasvaa houkutella näin lisää investointeja ja sitä kautta työtä, asuntorakentamista ja asukkaita.

Keskustan kehittäminen pääsee nyt toden teolla käyntiin vuosien vatuloinnin jälkeen. Kaupunkikehityksen kannalta olisi olennaisen tärkeää, ettei muista kehityshankkeista tulisi uusia ”toriparkkeja” vaan päätöksiä kyettäisiin tekemään sujuvasti ja rohkeasti – aivan kuten Tampereella. Keskustan kehittyessä olisi maaliin saatava myös sellaiset hankkeet kuin Fortuna-kortteli ja Linnakaupunki Kakolan alueen ohella. Mikä olisikaan hienompi maamerkki mereltä Turkuun saavuttaessa kuin Kakolan kukkulalla kohoava torni ja sen huipulla näköalatasanne ja -ravintola? Samanlainen maamerkki olisi tervetullut myös suunnitteilla olevaan matkakeskukseen. Matkakeskus itsessään tulisi ehdottomasti rakentaa ratapihan päälle tulevalle kannelle. Ei ole järkeä, että keskusta-alueella hukataan rakennusalaa rataverkostoon. Kannen päälle rakennettaessa hukkakäyttöä ei olisi. Olisi myös perusteltua pohtia hotellin rakentamista matkakeskuksen yhteyteen, sillä Logomon välittömään läheisyyteen tarvittaisiin laadukasta majoituskapasiteettia palvelemaan teatteri- konsertti- kokous- ja kongressivieraita.

Kun raitiotien suunnittelusta päästään toivottavasti nopeasti eteenpäin, tulee Itäharjun ja Kupittaan alueen kehitys kiihtymään. Maan arvo tulee raiteiden myötä nousemaan ja näin ollen houkuttelevaksi rakentamiselle. Teknologisen tutkimuskeskuksen tekemän arvion mukaan kaupungistumisen kiihtymisen myötä Turku tarvitsee vuoteen 2040 mennessä jopa 40 000 uutta asuntoa. Olisi tärkeää, että täydennysrakentamiselle olisi mahdollisimman paljon tilaa toimivan joukkoliikenteen äärellä. Samalla tuleva tunnin juna ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampuksen läheisyys tuovat alueelle huomattavan lisävetovoiman. Olisikin pohdittava kahteen kerrokseen rakentamista myös Kupittaan alueella; junarata ja Helsingintien neljä kaistaa nielaisevat pinta-alasta suuren siivun, joten uuden yliopistosairaalan lisäksi niiden päälle voisi rakentaa myös asuin- ja toimistorakennuksia.

Muutos on jatkuvaa ja kaupunkikehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Turkukaan ei tule koskaan valmiiksi, mutta paremmaksi sen pitää aina tulla. Hienoja suunnitelmia on jo, mutta visionäärisyydessäkin voidaan asettaa vain taivas rajaksi. Sitten tarvitaankin vain rohkeutta päättää ja toteuttaa.