Hallitus ei ole leikannut kunnilta – paitsi 850 miljoonaa ja kasvun eväät

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi taannoin Ylen haastattelutunnilla, että nykyinen hallitus ei ole leikannut kunnilta lainkaan tällä vaalikaudella ja on kuntien omalla vastuulla jos niissä on säästötoimiin jouduttu.

Sipilän näkemys on pahinta muunneltua totuutta mitä vähään aikaan on kuultu. Hänen johtamansa hallitus on vuoden 2015 valtaannousun jälkeen leikannut kunnilta 850 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Sipilän ”kuntaystävällinen” hallitus jätti voimaan myös kaikki edeltävän hallituksen tekemät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, jotka vuosina 2011-2015 olivat yhteensä lähes 1,5 miljardia.

Sipilän hallitus on nakertanut kuntataloutta jäädyttämällä indeksikorotukset ja tekemällä niihin lisäleikkauksen sekä viemällä kiky-sopimukseen perustuen kunnilta lähes 600miljoonaa, vaikka työajan kuuden minuutin pidennyksestä ei kuntasektorilla säästöjä laskennallisesti kerry lainkaan.

Myös hallituksen veropolitiikka on kurittanut kuntia rankalla kädellä. Vuoden 2019 talousarviot ovat tuskaisia nousukaudesta huolimatta. Jakovaraa ei ole, kun vuonna 2018 kuntien verotulojen kehitys jäi likimain edellisen vuoden tasolle. Kunnallisverojen perusteena olevat ansiotulot ovat kasvaneet vuosina 2015-2018 keskimäärin 2,4 % mutta samaan aikaan ansiotuloihin tehtävät vähennykset ovat kasvaneet 4,4 %. Kokonaisuudessa verot ovat siis kehittynyt positiivisesti, mutta voimakkaasti kasvanut vähennysaste takaa sen, että positiivinen vire ei tältäkään osin näy kuntataloudessa millään tavalla.

Viime hallituskaudella talouden syvä taantuma loi oman perusteensa sopeuttamistoimille. Sipilän hallituksen aikana on talouden kurimus helpottanut ja Suomi elänyt nousukautta. Samaan aikaan on niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin tunnustettu, että talouden kasvu kumpuaa ensisijaisesti kaupungeista ja kaupunkiseuduilta. Talouden painopiste Suomessakin on yhä vahvemmin muutamilla kaupunkiseuduilla, kuten Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla, Tampereella ja Uudellamaalla.

Samalla kun olemme hämmästelleet näiden seutujen kasvulukuja ja kuulleet jatkuvasti viestejä esimerkiksi Varsinais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta ja talousihmeestä, ei tämä nousu näy kuntien talousluvuissa. Koko valtakunnassa vain Helsingillä menee kaupungin taloudessa myötätuulessa, muilla on yhä synkkää kuin syvimpinä taantumavuosina. Miten tämä on mahdollista?

Siksi, että maamme hallitus ei ole tunnustanut sitä, että oikeasti kasvun edellytykset luodaan kaupungeissa ja kasvuun vastataan niissä. Tuhansien asukkaiden vuosittainen kasvuvauhti vaatii investoimaan niin palveluihin, seiniin kuin infraan. Samalla uusien investointien ohella korjausvelkaa tulisi lyhentää ja tehdä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä kehittää kaupunkeja kestävästi ja kokonaisvaltaisesti. Mutta mistä tähän kaikkeen löytyy rahaa, kun hallitukselta sitä tulee peruspalvelujen pyörittämiseenkin koko ajan vähemmän ja vähemmän. Koko maan etu olisi, että hallituksen politiikalla vahvistettaisiin kaupungeissa tapahtuvaa kasvua eikä tukahdutettaisi sitä.

Samalla monet kaupungit ovat kokeneet velvollisuudekseen puolustaa palveluja ja elinvoimaansa hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Monet paikkaavat nyt miljoonilla omasta pussistaan niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen kuin ammatilliseen koulutukseenkin kohdistuneita, Sipilän hallituksen toimesta tehtyjä leikkauksia.

Tämä tulee kalliiksi, mutta tulevaisuuden ja tasa-arvon vuoksi näille on joissain kaupungeissa haluttu antaa mieluummin arvo kuin laskea hinta.

Kommentit

Jätä kommentti