Lyseon lukion lakkautukselle on perusteensa

Kesä alkaa olla ohi ja koulutyö alkamassa. Tänä syksynä Lyseon lukion aloittavat opiskelijat ennättävät vielä saada valkolakin samaisessa opinahjossa keväällä 2016. Näillä näkymin syksyllä 2016 Lyseon lukio lakkaa olemasta ja se yhdistetään Luostarivuoren lukioon. Hirvensaloon samaan aikaan valmistuva yhtenäiskoulu vähentää Luostarivuoren oppilasmäärää siten, että ylijäävään tilaan sopii helposti Lyseon lukiolaiset.

Päätös on tehtävä ajoissa, jotta ensi keväänä lukioon hakevat tietävät tilanteen. Lakkauttamisella on spekuloitu jo jonkin aikaa, ja kesäkuussa opetuslautakunta sai asian esityslistalleen. Samoin lakkautus on kirjattu kaupungin ”uudistus”ohjelmaan. Äkkiseltään esitys keräsi runsaasti vastustusta, ja lautakuntakin jätti asian kesäksi pöydälle.

Mitään koulua ei koskaan lakkauttaisi mielellään. Lyseon lukion lakkauttamisen kohdalla kuitenkin perustelut ovat niin vahvat, ettei lopettamista ole juurikaan syytä vastustaa.

Runosmäki sai aikanaan lukion vuonna 1994 ja sen menetys on lähiölle ymmärrettävästi kova isku. Lukion lähtö tuo runosmäkeläisille myös jotain hyvää, sillä yhdet Turun hienoimmista opetustiloista siirtyvät samalla kokonaan peruskoulun käyttöön. Runosmäen koulurakennuksen kunto on karmea. Peruskorjaus ei kannata, ja lukion siirtyessä muualle tilapulma ratkeaa kertaheitolla. Ala- ja yläkoululle Lyseon tilat sopivat paremmin kuin lukiolle, sillä osa opetustiloista on pieniä, eikä näin palvele lukion isoja ryhmiä. Runosmäen alakouluikäiset tarvitsevat ja ansaitsevat ajanmukaiset ja tyylikkäät opetustilat käyttöönsä.

Monet harmittelevat, että Runosmäen nuoret menettävät lähilukionsa. Ensinnäkin tulee muistaa, että lukio ei ole lähipalvelu, toisin kuin päivähoidon ja perusopetuksen pitäisi aina olla. Toisen asteen opiskelijat taas ovat omatoimisia ja fiksuja nuoria, jotka osaavat hieman matkustaa päästäkseen pulpettinsa ääreen. Lisäksi tulee muistaa, että Lyseo ei ole ollutkaan mikään lähi(ö)lukio, vaan esimerkiksi viime vuonna sen oppilaat tulivat tasaisesti eri puolilta kaupunkia sekä ympäryskunnista.

Lyseon lukiolaiset ovat olleet epäoikeudenmukaisessa asemassa, sillä kurssitarjotinta ei ole kyetty pitämään kovin laajana. Esimerkiksi harvinaisempia kieliä ei pysty opiskelemaan kuten keskustassa sijaitsevissa lukioissa, sillä koulusta toiseen siirtyminen ei onnistu lukion sijaitessa syrjässä. Opetusryhmiä ei voida siis yhdistellä, ja mikäli tietylle kurssille on liian vähän Lyseossa osallistujia, ei sitä järjestetä lainkaan. Olisikin syytä keskittää kaikki lukiot keskusta-alueelle, jossa opetuksen laatu ja saatavuus on helpompi turvata. Tämä on opiskelijoille pelkästään etu.

Mikäli rahaa olisi käytössä yllin kyllin, voisi lukioitakin pitää joka niemessä ja notkossa. Yleisesti tiedossa on kuitenkin enemmän kuin haastava taloustilanne. Siksi jokainen kivi on käännettävä säästöjen löytymiseksi.

Lyseon lukion lakkauttamisella kertyy 0,3 milj. euroa säästöä vuodessa. Runosmäen koulukiinteistöstä luopuminen säästää 0,4 milj. euroa plus peruskorjauksen. Jatkuvasti peräänkuulutetaan sitä, että säästetään ensin sieltä, mistä säästettävää vielä löytyy ennen kuin aletaan kajota opetuksen laatuun tai henkilöstöön. Tässäpä yksi säästökohde joka menee vielä kategoriaan ”löysät pois”. Taitaakin olla sivistystoimialalla viimeinen laatuaan.

Kommentit

Jätä kommentti