Turun kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee tänään tekemääni aloitetta maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä ja ennen kaikkea selvitysten käynnistämistä asian tiimoilta.

Ensinnäkin, täytyy kiittää Turun sivistystoimialaa ja konsernihallintoa hyvästä ja kattavasta selvityksestä. Keskustelu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on mediassa vellonut jo jonkin aikaa, ja faktat eivät ole olleet aina ihan faktoja. Nyt meillä on Turun osalta ensi kertaa tehty kunnon selvitys todellisista euromääräisistä suorista vaikutuksista, jotka maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymiseen liittyy. Kiitos!

Aloitteessani esitetään osittaiseen maksuttomuuteen siirtymistä asteittain esimerkiksi ikäluokka kerrallaan. Mikäli maksuttomuuteen siirryttäisiin vanhimmasta ikäluokasta alkaen, aiheuttaisi se
varhaiskasvatuksen tulokertymän alenemista, lisäkustannuksia palvelusetelin arvon korottamisesta johtuen ja varhaiskasvatuksen kysynnän kasvusta sekä siirtymää pois kotihoidon tuelta. Laskelmat osoittavat, että 5-vuotiaiden kohdalla yhteisvaikutus on noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa, ilman mahdollisia lisäinvestointeja. 4-vuotiaiden kohdalla summa on käytännössä sama. Lisäksi olisi huomioitava, että kerhotoimintaa ei nykyisessä mittakaavassa enää tarvittaisi ja se toisi vuositasolla säästöä noin 270 000 euroa jota ei ole laskelmassa huomioitu.

2,7 miljoonaa ei ole mikään mahdoton summa. Koko sivistystoimialan vuosibudjetti Turussa on vajaat 300 miljoonaa. Samalla on muistettava, että kaikilla muilla sivistystoimialan palvelualueilla, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opetus on maksutonta. Miksi ei siis varhaiskasvatuksessa, jonka on todettu hyödyttävän ihmistä enemmän kuin mikään muu myöhempi koulutus?

On mielenkiintoista, miten usein maksuttomuuteen siirtymistä vastustetaan sillä perusteella, että ”sittenhän osallistumisaste kasvaisi ja kuluja tulisi lisää”. Kun nimenomaan maksuttomuus ei ole itsessään päämäärä, vaan tärkeä keino osallistumisasteen lisäämisessä. Suomi jää täällä hetkellä selvästi jälkeen EU:n asettamasta (ET 2020 -ohjelma) varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitearvosta, jonka mukaan päämääränä on, että EU-maissa 95 prosenttia 4-vuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen.
Suomessa 4 – 6-vuotiaista lapsista 84 prosenttia (4-vuotiasta noin 75%) osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2013. Samaan aikaan muissa Pohjoismaissa 4-vuotiaiden osallistumisasteet ylittävät 90 prosenttia ikäluokasta. OECD-maiden vertailussa Suomi on varhaiskasvatukseen osallistumisasteessa keskiarvon alapuolella. Nyt olisikin toden teolla käynnistettävä työ sen puolesta, että Suomi saisi muut OECD-maat kiinni ja pääsisi EU:n asettamaan tavoitteeseen. Vuonna 2020 tullaan tällä menolla olemaan kaukana siitä.

Kansainväliset tutkimusten mukaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys oppimiselle ja lapsen kehitykselle. Varhaiskasvatus ennaltaehkäisee tehokkaasti myöhempiä oppimisvaikeuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatukseen osallistumisella on myös yhteys PISA-menestykseen. Näyttäisi siltä, että mitä pidempään varhaiskasvatusta on saatu, sitä myönteisempi on vaikutus PISA-tuloksiin. OECD:n mukaan tämä pätee aivan erityisesti maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Suoritustason ero on huomattava ja vastaa OECD:n mukaan kahta kouluvuotta. Ero kantaväestössä varhaiskasvatukseen osallistuneiden ja osallistumattomien taitojen välillä on pienempi, mutta silti merkittävä.

Samalla kun varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttää lasta, mahdollistaa se myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun. Ongelma on, että nykytasolla varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muodostavat kannustinloukkuja työhön osallistumiselle ja vähentävät lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Yhteiskunnallisesti ja talouspoliittisesti tällainen kehitys on huolestuttavaa.

Olisikin syytä jatkaa selvitystyötä maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymiseksi. Muutkin kuin suorat, välittömät taloudelliset vaikutukset tulee ottaa huomioon ja vakavasti pohtia, onko olemassa muita keinoja, joilla EU:n asettamat tavoitteet saavutetaan.

Turku voisi näyttää esimerkkiä koko Suomelle ja käynnistää siirtymisen maksuttomaan varhaiskasvatukseen vuonna 2018.