Perhevapaauudistuksella joustoa ja tasa-arvoa perheille

Hallitus ilmoitti alkuviikosta, että perhevapaita ei uudisteta tällä vaalikaudella. Alun perin näin ei hallitusohjelmaan kirjattukaan, mutta viime kesän budjettiriihessä hallitus innostui perhevapaa-asiasta. Aiheesta käytiin kiivasta julkista keskustelua ja omat vaihtoehtonsa oli jo esitellyt niin SAK, EK kuin pääoppositiopuolue SDP.

Suomen perhevapaajärjestelmä on aikansa elänyt. Se on joustamaton ja pakottaa perheet joko-tai tilanteisiin, kun joustavuus perhevapaan ja työelämän yhdistämisen välillä puuttuu lähes täysin. Lisäksi isien perhevapaiden pitämiseen ei edelleenkään suhtauduta samalla tavalla kuin äitien, vaan isien vapaat ovat pikemminkin poikkeustapauksia. Isien tasa-arvoista osallistumista lapsen varhaisiin vuosiin on vahvistettava edelleen ja samalla muokattava työelämän asenteita tätä kohtaan. Jo nyt on huomattu, että aina kun isien kiintiöitä perhevapaista kasvatetaan, isät myös niitä käyttävät yhä enemmän.

Seuraavan hallituksen on päivitettävä perhevapaajärjestelmä vastaamaan tämän päivän perheiden ja lasten tarpeita. SDP:n perhevapaamalli olisi oivallinen vaihtoehto uudistukselle. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee samalla olla ansiosidonnaisen vapaan ja isien vapaakiintiön keston kasvattaminen edelleen.

SDP:n perhevapaamalli koostuu kuukauden mittaisesta äitiysrahasta ja –vapaasta jonka äiti voi aloittaa yksilöllisen tilanteensa mukaisesti ennen synnytystä. Tämän jälkeen olisi ansiosidonnainen vanhempainvapaa ja –rahakausi, josta kolme kuukautta kiintiöitettäisiin molemmille vanhemmille ja kuusi kuukautta voisi perhe jakaa joko toiselle vanhemmalla tai osittain molemmille – ja käyttää siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ansiosidonnaisen vapaan lisäksi SDP kehittäisi kotihoidontuesta tasasuuruisen vanhempainrahan, joka olisi määrältään 600e/kk mikäli perhe käyttäisi sitä 12 kuukautta, tai 300 euroa/kk jos perhe käyttäisi sitä 24kk kuten nykyistä kotihoidontukea enimmillään. Tätä etuutta olisi mahdollista käyttää osissa ja vapaasti valittuina ajankohtina siihen asti kunnes lapsi täyttää 10 vuotta. Tämä mahdollistaisi kotona olon esimerkiksi lapsen aloittaessa koulun. Malli olisi nykyiseen verrattuna siis huomattavan joustava ja ottaisi huomioon sen, että erilaisilla perheillä on erilaisia tarpeita. Yksihuoltaja olisi tietysti oikeutettu pitämään kaikki ansiosidonnaiset vapaat itse.

Hallitus ei saanut nyt perhevapaauudistusta maaliin, mutta onneksi vaihtoehtoja on. On myös hienoa, että keskustelu aiheesta on käynnistynyt ja jatkuu toivottavasti kevään 2019 eduskuntavaaleihin asti. Silloin muodostettavan hallituksen on ryhdyttävä sanoista tekoihin; lapsiystävällinen Suomi tarvitsee tekoja perheiden hyväksi.

 

 

 

 

Kommentit

Jätä kommentti