Puheenvuoro valtuuston talousarviokeskustelussa 11.11.2019

”Kaupungin elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkilaisten hyvinvointi kumpuavat sivistyksestä ja osaamisesta. Tämänkin talousarvion ja siihen kohdistuvan sopeuttamisohjelman jälkeen Turku on tulevaisuuteen ja osaamiseen investoiva kaupunki.”

Hyvät valtuutetut, Turku on haastavassa taloudellisessa tilanteessa, jopa niin vaikeassa, että yhden talousarvion avulla tilannetta ei voida korjata.

Yleinen tilanne kunnissa on melko erikoinen. Viime vuodet on taloudessa eletty nousukautta ja Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lyönyt meidät kaikki ällikällä. Työttömyys on laskenut Turussa ja seutukunnassa roimasti, kaupunki kasvaa pari tuhatta asukasta vuodessa ja vetovoimamme on maan kärkeä. Silti samaan aikaan Turku ja toinen kasvava kaupunki Tampere tekevät valtakunnan suurimmat miinusmerkkiset tulokset tänä vuonna. Joku muukin tässä mättää kuin Turun taloudenpito. Esimerkiksi se, että kunnilta on leikattu 2,5 mrd kahden viime hallituskauden aikana. Vaikka olemme sopeuttaneet lähes joka vuosi, on tulovirta pienentynyt kuitenkin aina harppauksen edellä. Kasvavat kaupunkiseudut ovat olleet viime vuosina erityisesti kärsijän roolissa. Samalla kun meidän tulisi vastata kaupungistumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä investoitava tulevaisuuteen, ei tähän valtiovallan taholta tukea ole juuri herunut. Toivottavasti ensi vuosi on tältä osin jo hieman parempi, kun valtionosuuksia korotetaan yli miljardilla eurolla.

Sopeuttaminen ei ole koskaan kivaa, ja usein kuulee sanottavan, että kaikki on jo kaluttu luuta myöden, mistään ei voi enää ottaa. Rehellisyyden nimissä jokainen voi katsoa eilen hyväksyttyä sopeutuslistaa ja todeta, että siellä on paljon ihan fiksuja toimenpiteitä, toki niitä kipeitäkin, mutta myös aitoja rakenteellisia uudistuksia. Ja paljon sellaista, josta tulee mieleen, miksi tuota ei ole tehty jo aiemmin?

Kaupungin elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkilaisten hyvinvointi kumpuavat sivistyksestä ja osaamisesta. Tämänkin talousarvion ja siihen kohdistuvan sopeuttamisohjelman jälkeen Turku on tulevaisuuteen ja osaamiseen investoiva kaupunki.

Sivistystoimialan sopeutukset säilytettiin euromääräisesti, mutta kohteet päättää aikanaan lautakunta asianmukaisen valmistelun pohjalta. Olisi täysin mielikuvituksetonta edetä sellaisin toimenpitein kuin että ”kasvatetaan oppilasryhmäkokoja 0,5 oppilaalla” kun tiedämme että tämän päivän oppiminen ja opettajuus ei ole sitä mitä ennen ja keskimääräinen oppilasryhmäkoko itsessään on vanhanaikainen käsite. Paras tieto siitä mikä toimii missäkin, on kouluissa, rehtoreilla ja opettajilla. Tarvitsemme aitoja rakenteellisia uudistuksia, emme helppoja heittoja.

Varhaiskasvatuksessa yksityistä palvelua voi olla jatkossa enintään 40% palvelusta, mutta suurta muutosta nykytilaan tämä ei tuo. Joustavuus on hyvä, sillä alueittain varhaiskasvatusikäisten lasten määrä vaihtelee melko lyhyilläkin aikaväleillä eikä kaupungin kannata investoida päiväkotia joka niemen notkoon. Olennaista on, että palvelu on tasalaatuista ja -arvoista. Ensimmäiseen auttaa riittävä valvonta, toiseen nyt esitettävä, erittäin tervetullut maksukatto. Perheiden on voitava saada varhaiskasvatusta lähipalveluna ilman, että aito valinnanvapaus puuttuu ja hinta perheelle nousisi tämän vuoksi.

Ammatillisen koulutuksen yksiselitteinen yhtiöittämiskirjaus on onneksi kirjoitettu vastuuliiseen muotoon, eli teemme ensin selvitykset ja päätämme asiasta ensi syksynä. On aivan totta, että on resurssien tuhlausta, kun kaupungilla on kaksi erillistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja AKK:n ja oman toimintamme yhdistäminen olisi vihdoin tehtävä. Mutta tulee samalla muistaa, että olemme sitoutuneet koulutustakuun toteutumiseen, reformin läpiviemiseen ja lähitulevaisuudessa oppivelvollisuusiän nousun myötä tuleviin velvoitteisiin. Tämän kaiken toteuttamiseen on luotava paras mahdollinen toimija joka kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa.

Entäpä väläytelty kuntaveronkorotus? Tietysti voi ajatella, että aika on sellainen, että nykyisellään tulopohjamme ei yksinkertaisesti riitä kasvavan kaupungin palvelutarpeeseen vastaamiseen. MUTTA Kuten sanottu, fiksummin tekemisen mahdollisuuksia on yhä paljon ja kaiken kaikkiaan ensi vuoden tilanne on melko auki. Herääkö hallitus viimein kuntien ja kasvavien kaupunkiseutujen ahdinkoon eikä vyörytä vastuuta vain niille itselleen?

Synkistä talousnäkymistä huolimatta, Turkua on vietävä eteenpäin positiivisella otteella sekä pitää mielessä strategiamme keskeinen linjaus siitä, että kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Lisäksi on ensi vuonnakin meidän kannettava vastuumme kaupungin ylimpinä päättäjinä ja tehtävä tulevaisuuteen katsovia, rohkeita päätöksiä.

Kommentit

Jätä kommentti