Puheenvuoro vuoden 2019 talousarviokeskustelussa

Arvoisa puheenjohtaja,

Ensinnäkin kiitos siitä, että suurin osa ryhmistä on jälleen saanut aikaan yhteisen budjettisovun. Selvää on, että sellainen kaupunki menestyy, jossa pystytään yhdessä sopimaan asioista.

Hyvät valtuutetut,

Koska ensi vuoden budjetti on jo valmiiksi alijäämäinen, oli hyvä että lisäykset pysyivät maltillisina. Tässä on hieman menty nyt talouskeskustelussa ääripäistä toiseen, kun kuluneella viikollakin mediassa ja myös tässä salissa on noussut esiin puheenvuoroja ja uutisia toisaalta siitä että Turun velkaantuminen on täysin kestämätöntä ja toisaalta samaan aikaan jotkut olisivat halunneet jakaa lisämiljoonia sinne ja tänne.

Tosiasiassa velkaannumme koska investoimme. Investointeihin otettava velka ei ole verrannollinen syömävelkaan. Eikä kuntatalous ole verrannollinen kotitalouteen.

Turun kaupungin konsernivelka eli kaupungin ja sen yhtiöiden yhteenlaskettu velka ei ole erityisen huolestuttavalla tasolla. Vahinko että esimerkiksi yle kuluneella viikolla uutisoi asiasta aivan väärin. Vuoden 2017 tilinpäätöksiä vertailtaessa Turku on yhdeksän suurimman kaupungin vertailussa sijalla kuusi, 7292€/asukas. Suurin velkataakka on Espoolla, 12280€/asukas, seuraavan tulevat Vantaa, Kuopio ja Helsinki. Turku ei ole siis mitenkään kestämättömällä tasolla, mutta toki toivottavaa on että investointejakin voidaan toteuttaa ilman velkarahaa. Epärealistiselta kuitenkin tuntuu että kaikki investoinnit ja kasvuinvestoinnit rahoitettaisiin tulorahoituksella, se ei liene edes järkevää.

Kun kaupungin kasvu on yli 2000 asukasta vuodessa tarvitaan toki investointikykyä, mutta myös rohkeutta. Jotta saadaan kasvua sekä vetovoimaa ja rakennetaan tulevaisuuden Turkua, tarvitaan myös investointeja.

Toisaalta väittäisin että Turku on myös muistanut roolinsa meidän asukkaiden palvelijana ja hyvästä elämästään huolehtijana. Ja kyennyt tähän vaikka nykyhallitus sekä myös sen edeltäjä ovat tehneet tästä melko vaikeaa.
Budjettimme on vain hieman epätasapainossa siitä huolimatta, että vuodesta 2012 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkausten, indeksijäädytysten ja kiky-sopimuksen myötä tehtyjen leikkausten yhteissumma on kunnille kuntaliitos laskelman mukaan lähes 2,5 miljardia euroa. Tässä ei ole edes mukana ammatilliseen koulutukseen liittyviä leikkauksia tai perusopetuksen tasa-arvo- ja ryhmäkokoraha-avustusten leikkauksia.

Turunkin osuus näistä leikkauksista on huiman suuri, mutta samalla me olemme pystyneet turvaamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja pienemmät ryhmät varhaiskasvatuksessa. Olemme kyenneet turvaamaan laadukkaan perusopetuksen ja positiivisen diskriminaation siellä. Ammatillisen koulutuksen 12,5% leikkauksia kaupunki on kompensoinut yli puolella ja toteuttanut reformia fiksusti ja hallitusti. Ja nyt jatkamme valitsemallamme tiellä tarjoamalla maksutonta varhaiskasvatusta viisivuotiaille. Tosin viimeksi mainittu ei saa jäädä sivistystoimialan sponsoroimaksi kuten kuluneena vuonna.

Kaiken kaikkiaan, Kun otetaan huomioon valtion meihin kohdistamat leikkaukset ja Turun silti korkealla pysyneen palvelutason, voimme oikeastaan todeta pärjänneemme oikeinkin hyvin.

Turussa Arvostamme asukkaita, sivistystä ja hyvinvointia. Meillä selkeästi nähdään asioiden arvot, ei vain niiden hintaa.

Kommentit

Jätä kommentti