Turku ja Varsinais-Suomi on hyvässä nosteessa. Meriteollisuus elää suurta nousua ja kukoistus on varmistettu pitkälle 2020-luvulle asti. Samaan aikaan Turku kasvaa vauhdilla ja rakennuslupia myönnetään enemmän kuin pitkiin aikoihin. Asukasluku kasvaa 2000 asukkaalla vuodessa. Suurimmat yhteisöveronmaksajat ovat paljon työllistävästä lääketeollisuudesta.

Työvoimapulasta on ollut turha puhua kun työttömyysprosentti huitelee 15% kehnommalla puolella. Nyt kuitenkin vaarana on, että lähitulevaisuudessa Turun seudulla saattaisi olla samaan aikaan sekä työvoimapula että korkea työttömyys. Tämän torjumisessa tärkeää on huolehtia toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadusta sekä koulutuksen ja työvoimatarpeen kohtaamisesta. Siihen tarvitaan vahvaa, laadukasta julkista toimijaa.

Vuonna 2018 astuu voimaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö, reformi, jonka myötä nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus yhdistetään samaksi kokonaisuudeksi. Turussa tämä avaa mahdollisuuden ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja kokoamiseen vahvemmalle perustalle ja ensi vuoden aikana olisikin syytä asettaa askelmerkit pitkälle tuelvaisuuteen. Miten vastaamme jatkossa elinkeinopolitiikan haasteisiin?

Kun ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan valtakunnallisesti pysyvästi 190 miljoonalla eurolla vuodessa, on maakunnallinen järjestäjäverkko murroksessa. Pienet yksityiset toimijat alkavat etsiä kumppania selviytyäkseen muutoksesta. Turun tulisikin ensi tilassa yhdistää sen oma ammatillinen nuoriso- ja aikuiskoulutus sekä kaupungin oma säätiöpohjainen Turun Aikuiskoulutuskeskus. Tällä tavoin kykenemme ylläpitämään laadukasta koulutusta niukkenevien resurssien aikana. On hyödynnettävä synergiaedut, jotka saamme tiloista ja henkilöstöstä samalla karsien koulutuksellisia päällekkäisyyksiä. Hetki on otollinen sikälikin, että iso osa oman toimintamme tiloista on tulossa elinkaarensa päähän. Turussa tuleekin olla 2020-luvulle mentäessä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kampus. Jatkossa olisimme valmiita neuvottelemaan myös muiden toimijoiden kanssa mahdollisista yhdistymisistä.

Uuden lainsäädännön myötä koulutuksen rahoituksesta 35% tulee suoritusperusteisesti. Tämä on uhka sikäli, että ammatillisen koulutuksen ei ole tarkoitus vain suoltaa ulos mahdollisimman paljon tutkintoja. Ei ole tarkoitus, että eurojen puhuessa oppilaiksi kelpaavat vain hyvät oppijat ja tutkinnoiksi ne joista valmistutaan nopeasti ja pienin kustannuksin.

Ammatillinen koulutus on osa koulutus- elinkeino- ja hyvinvointipolitiikkaa. Vahva julkinen toimija varmistaa tulevaisuudessakin, että Varsinais-Suomessa ja Turussa toteutetaan koulutustakuuta, tavoitellaan sitä, että jokainen suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon, vastataan työvoima- ja osaamistarpeeseen ja uudelleenkoulutetaan työttömäksi jääneitä.

Tässä eväät siihen, miten vastaamme tulevaisuuden osaamistarpeeseen ja varmistamme kasvun ja työllisyyden elpymisen.